Ah, nyt on saatu hääviikko käyntiin! Istun parasta aikaa kampaajan tuolissa koekampauksessa ja -meikissä ja kohta kipitän kiireellä kohti maistraattia. Tänään minusta tulee virallisesti rouva Luhtala, vaikka itse hääpäivänä pidämmekin tuota juhlapäivää. Myös sormuksiin tullaan kirjaamaan juhlapäivän päivämäärä eli 6.2.2016. Ehkä vähän nurinkurista, mutta me haluamme toimia tällä tavalla.Vaikka ajattelenkin tätä maistraattivisiittiä lähinnä pakonsanelemana virastokäyntinä, niin kyllä vaan vähän alkaa mahanpohjassa jännitys tuntumaan. ♥
Mutta siirrytäänpä otsikon mukaiseen aiheeseen ja ensi lauantaihin.. Häiden suunnitteluun liittyy monia pieniä asioita, joista voi saada kehkeytymään omassa päässä kovinkin ison asian. Näin meinasi minulla käydä sen suhteen, kun aloin miettimään, että mitä vieraat heittävät/huiskuttavat meidän astellessamme kirkosta ulos. Vaihtoehtojahan on monia - riisi (Suomenlinnan kirkon edustalla vielä saa riisiä heittää, monissa muissa kirkoissa taitaa jo nykyään olla kiellettyä), kaura/muut jyvät/confetti (nämä tosin Suomenlinnassa kiellettyjä, joten oli helppo rajata nämä ulos), sokeririisi, saippuakuplat, huiskutuskepit, kunniakuja miekoin, tähtisadetikuin tai miksei vaikka sählymailoin.
Lopulta totesin, että tämä ei todellakaan ole sellainen asia, minkä kanssa kannattaa viettää tuntikausia googletellen ja miettien. Kuka näitä edes jälkeenpäin muistaa? Niinpä näiden kivojen kellojen tullessa vastaan en kovin kauaa miettinyt, vaan klikkailin samantien tilauksen menemään.
![]()
Jokaiselle vieraalle jaetaan kirkosta ulostullessa kello, joita he sitten kilisyttävät meille. Meillä siis hääkellot todentotta soivat kirkosta poistuessamme!
Itseasiassa nämä kellot on alkuperäiseltä tarkoitukseltaan paikkakortin pidikkeitä, mutta ajanevat asiansa varsin hyvin tässäkin. Mietin, että kelloja voisi koristaa vaikka jollakin kivalla nauhalla, mutta saa nyt nähdä riittääkö tässä aika moiseen näpertämiseen.
Mitä tykkäätte hääkelloistamme?
![]()
Mutta siirrytäänpä otsikon mukaiseen aiheeseen ja ensi lauantaihin.. Häiden suunnitteluun liittyy monia pieniä asioita, joista voi saada kehkeytymään omassa päässä kovinkin ison asian. Näin meinasi minulla käydä sen suhteen, kun aloin miettimään, että mitä vieraat heittävät/huiskuttavat meidän astellessamme kirkosta ulos. Vaihtoehtojahan on monia - riisi (Suomenlinnan kirkon edustalla vielä saa riisiä heittää, monissa muissa kirkoissa taitaa jo nykyään olla kiellettyä), kaura/muut jyvät/confetti (nämä tosin Suomenlinnassa kiellettyjä, joten oli helppo rajata nämä ulos), sokeririisi, saippuakuplat, huiskutuskepit, kunniakuja miekoin, tähtisadetikuin tai miksei vaikka sählymailoin.
Lopulta totesin, että tämä ei todellakaan ole sellainen asia, minkä kanssa kannattaa viettää tuntikausia googletellen ja miettien. Kuka näitä edes jälkeenpäin muistaa? Niinpä näiden kivojen kellojen tullessa vastaan en kovin kauaa miettinyt, vaan klikkailin samantien tilauksen menemään.
Näyttääkö kenenkään muun mielestä, että tämä leijuu ilmassa?
Jokaiselle vieraalle jaetaan kirkosta ulostullessa kello, joita he sitten kilisyttävät meille. Meillä siis hääkellot todentotta soivat kirkosta poistuessamme!
Itseasiassa nämä kellot on alkuperäiseltä tarkoitukseltaan paikkakortin pidikkeitä, mutta ajanevat asiansa varsin hyvin tässäkin. Mietin, että kelloja voisi koristaa vaikka jollakin kivalla nauhalla, mutta saa nyt nähdä riittääkö tässä aika moiseen näpertämiseen.
Mitä tykkäätte hääkelloistamme?
