Kello on nyt 02:15 keskiviikon ja torstain välisenä yönä ja askartelen par'aikaa pöytänumeroita häihimme. Henri nukkuu, sillä hänellä on vielä huomenna töitä. Boris ulisee pedissään ja näkee joko painajaista tai hurjaa seikkailu-unta, tiedä siitä sitten. Pitäisi itsekin mennä nukkumaan, muttei millään malttaisi ja tehtävää kyllä varmasti tarvittaessa riittäisi koko yöksi. Ihan ei mennyt nappiin ajatukseni täysin stressittömästä ja "hääviikolla kaikki asiat on jo valmiina" -morsiamesta, mutta siitä huolimatta olo on tälläkin hetkellä valtavan onnellinen. Olen tullut siihen tulokseen, että sitä mitä ei ehditä tehdä, niin sitä ei myöskään tarvita.
Tiistaina sanoin tahdon maistraatin varsin karussa vihkimistilassa ja minusta tulisi virallisesti rouva. Paikalla olivat meidän kummankin äidin sekä siskot ja siskoille annettiin kunnia toimia avioliiton todistajina. Vatsanpohjaa kipristi, enkä muista vihkimisestä mitään, vaikka kovasti yritinkin itselleni uskotella, että maistraatti olisi vain virastokäynti ja oikeat häät vasta lauantaina. Uudelleen vatsaa kipristi, kun kotiinpäästyä vaihdoin Facebookiin uuden sukunimen. Miten jokin niin pieni asia voikin konkretisoida jotain niin suurta - en ehkä ennen sitä oikein ollut edes ehtinyt vielä tajuta, mitä juuri oli tapahtunut.
Jonkinverran on asioita vielä tekemättä ennen itse juhlapäivää. Tänään kävin hakemassa pukuni Turusta Fianceesta ja sovitin sitä vielä viimeisen kerran ennen lauantaita. Ah, puku on niin ihana! En malta odottaa, että pääsen esittelemään sen teille hääpäivän jälkeen! Seuraavaksi työlistalla on käydä läpi häätavarat, jotka tällä hetkellä ovat täysin sekalaisesti olohuoneemme, eteisemme ja makuuhuoneemme nurkissa. Ja pöydillä. Ja hyllyillä. Puoli kämppää täynnä häätavaraa!
Huominen ja ylihuominen vielä puurretaan ja lauantaina on meidän aika ottaa rennosti. <3
Pahoittelut, etten ole ehtinyt vastaamaan viimeisiin kommentteihin - olen kyllä ne kaikki lukenut ja vastaankin niihin heti sopivan ajan tullen. Voi olla että se menee vasta häiden jälkeiselle viikolle, sillä nämä tulevat päivät ovat aika hurjan täynnä! Yritän kuitenkin ehtiä vielä päivitellä kuulumisia ennen h-hetkeä. Kannattaa seurailla myös Instagramia ja hashtagia #milhen2016, jossa toivottavasti tulee hääpäivänäkin näkymään kuvamateriaalia suoraan häistä.
Tiistaina sanoin tahdon maistraatin varsin karussa vihkimistilassa ja minusta tulisi virallisesti rouva. Paikalla olivat meidän kummankin äidin sekä siskot ja siskoille annettiin kunnia toimia avioliiton todistajina. Vatsanpohjaa kipristi, enkä muista vihkimisestä mitään, vaikka kovasti yritinkin itselleni uskotella, että maistraatti olisi vain virastokäynti ja oikeat häät vasta lauantaina. Uudelleen vatsaa kipristi, kun kotiinpäästyä vaihdoin Facebookiin uuden sukunimen. Miten jokin niin pieni asia voikin konkretisoida jotain niin suurta - en ehkä ennen sitä oikein ollut edes ehtinyt vielä tajuta, mitä juuri oli tapahtunut.
Jonkinverran on asioita vielä tekemättä ennen itse juhlapäivää. Tänään kävin hakemassa pukuni Turusta Fianceesta ja sovitin sitä vielä viimeisen kerran ennen lauantaita. Ah, puku on niin ihana! En malta odottaa, että pääsen esittelemään sen teille hääpäivän jälkeen! Seuraavaksi työlistalla on käydä läpi häätavarat, jotka tällä hetkellä ovat täysin sekalaisesti olohuoneemme, eteisemme ja makuuhuoneemme nurkissa. Ja pöydillä. Ja hyllyillä. Puoli kämppää täynnä häätavaraa!
Huominen ja ylihuominen vielä puurretaan ja lauantaina on meidän aika ottaa rennosti. <3
Pahoittelut, etten ole ehtinyt vastaamaan viimeisiin kommentteihin - olen kyllä ne kaikki lukenut ja vastaankin niihin heti sopivan ajan tullen. Voi olla että se menee vasta häiden jälkeiselle viikolle, sillä nämä tulevat päivät ovat aika hurjan täynnä! Yritän kuitenkin ehtiä vielä päivitellä kuulumisia ennen h-hetkeä. Kannattaa seurailla myös Instagramia ja hashtagia #milhen2016, jossa toivottavasti tulee hääpäivänäkin näkymään kuvamateriaalia suoraan häistä.
